Rataosuudet ja asemat

free cell game for windows 10 Lahdessa

Lahden seutu Rautatie - Välimatkakartasta (Liikennöitsijän käsikirja nro 16)

Lahden seutu Rautatie – Välimatkakartassa (Liikennöitsijän käsikirja nro 16)

Salpausselän seisake
Lahdessa museojuna-ajojen pääasiallisena lähtöpaikkana toimii Salpausselän seisake (lyhenne Sss) Lahden urheilukeskuksessa (kts. kartta). Seisake perustettiin Vesijärven satamaan johtavan radan varteen vuoden 1938 Lahdessa järjestettäviä hiihdon MM-kisoja varten. Seisake on palvellut mm.  Salpausselän kisojen kisajunien pysähdyspaikkana.
> Wikipedia

Lahden asema
Riihimäeltä Lahteen valmistui rautatie v. 1869. Järjestyksessään Lahden kolmas asema valmistui vuonna 1930.
Vuonna 2006 Kerava-Lahti-oikoradan rakentamisen yhteydessä aseman sisällä tehtiin muutostöitä, lisäksi mm. laiturit uusittiin. Parhaillaan aseman ympäristössä on käynnissä matkakeskuksen rakentaminen. Aseman vieressä oleva asemapäälliköntalo valmistui vuonna 1912.
Museojunaan voi nousta myös Lahden asemalla.
> Wikipedia

jxl Heinolaan

Heinolaan rata valmistui vuonna 1932. Matkustajaliikenne loppui 1968, mutta rataa käyttävät edelleen tavarajunat.
Radalle on suunniteltu matkustajajunaliikennettä, lisäksi radan jatkamisesta Heinolasta mm. Mikkeliin on tutkittu useaan otteeseen.

Heinolan radan pysähdyspaikat vuonna 1951:
km, liikennepaikka
0 Lahti 3 Joutjärvi 6 Myllypohja 8 Ahtiala 10 Kunnas 11 Hiekkanummi 15 Seesta 18 Mäkelä 24 Vierumäki 28 Urheiluopisto 32 Myllyoja 35 Sinilähde 36 Jyränkö 38 Heinola

Autoilojan tiekartan osasuurennus vuodelta 1938-39. Heinolan rata ja sen liikennepaikat

Autoilijan tiekartan osasuurennus vuodelta 1938-39. Heinolan rata ja sen liikennepaikat

Asemarakennukset ja pysähdyspaikat:

Ahtiala
Asema yksityisomistuksessa, ratavartijan mökissä vuokralainen. Museojuna-ajojen yhteydessä asemalla järjestetty mm. höyrymarkkinoita.
> Ahtialan aseman ystävät

Vierumäki
Aseman omistaa paikallinen teollisuusyritys Versowood Oy. Aseman toinen puoli on vuokralaisen käytössä, odotussalin puoli on ollut Vierumäen kyläyhdistyksen käytössä museojuna-ajojen yhteydessä, ja se on toiminut kahviona.
Kesällä 2015 Topparoikka vuokrasi aseman yleisen puolen.
Vierumäellä on jäljellä myös läpiajettavia sivuraiteita.
> Vierumäen asema

Heinola
Heinolan kaksi edellistä asemarakennusta paloivat vuonna 1968 ja 1988. Asemana toimi sittemmin työmaaparakki. Aseman makasiini on yhdistyskäytössä, useiden museojuna-ajojen yhteydessä rakennuksessa on toiminut kahvila. Ratapihan sivuraiteella järjestetty myös resiina-ajoja.
Vuonna 2013 ratapihan ensimmäinen raide purettiin ja laituria siirrettiin palvelemaan paremmin museojunaliikennettä.
> Wikipedia

 

Mukkulan rata
Rata Joutjärveltä Niemeen valmistui vuonna 1954 ja seitsemän kilometrin pituinen rata oli tarkoitettu pelkästään teollisuuskäyttöön. Sittemmin rataa jatkettiin keskustaan asti. Teollisuustoiminnan loppuessa keskustassa ja satamassa 1980- ja 90-luvuilla, rataa purettiin ja nykyään se päättyy Mukkulan liikennepaikalle, jossa lastataan puuta. Rataa käyttää kuljetuksiinsa myös Wiking Malt.
Höyryjuna-ajoja Mukkulaan on järjestetty useana vuonna Classic Motorshow -tapahtuman yhteydessä, vuonna 2016 juna ajettiin Helsingistä.

Lahden satamarata
Pietari-Riihimäki radan rakentamisen yhteydessä vuonna 1869 rakennettiin raideyhteys Vesijärven rannan teollisuuslaitoksille, johon perustettiin myös asema. Henkilöliikenne radalla loppui jo 1960-luvulla, mutta 1980-luvulla kesäisin höyryjunat kulkivat Vesijärven asemalta Heinolaan.
Rata purettiin 1990-luvun alussa teollisuustoiminnan loppuessa ja nykyään asema toimii kahvilana.
Rata edelleen käytössä Salpausselälle saakka (kts. Salpausselän seisake) ja loppuradan palauttamiseksi matkailukäyttöön on tehty suunnitelmia, mm. asemakaavassa vanhalla ratapenkalla on varaus kevyelle liikenteelle sekä kiskoliikenteelle.
> Lisätietoja Sibeliusradasta

Lahden varikko
Kulttuurihistoriallisesti arvokas varikko sijaitsee Pietarin radan varrella, josta yhteys oli aikoinaan Lahden satamaan, nykyäänkin Salpausselän seisakkeelle. Varikolla sijaitsee Lahden vanhimpia rakennuksia, veturitallin vanhimmat osat ovat vuodelta 1869.
Alueella on järjestettiin Topparoikka ry:n toimesta vuosina 2006-2009 Lahden Rautatiepäivä. Paikka toimi tuolloin myös museojunien lähtöpaikkana. Ensimmäinen oikorataa kulkenut höyryveturi Ukko-Pekka matkasi Helsingistä Lahden varikon tapahtumaan vuonna 2007.
Vuonna 2015 alueen omistanut Senaatti-Kiinteistöt myivät alueen rakennuksineen yksityishenkilölle.
> Lisätietoja varikosta

 

itv shows Loviisaan

Loviisan Walkosta Lahden Niemeen johtanut yksityinen rautatie (raideleveys 750 mm) valmistui vuonna 1900.
Rata siirtyi Valtionrautateille vuonna 1956 ja vuonna 1960 se muutetiin muun rataverkon mukaisesti leveäraiteiseksi (1524 mm). Matkustajaliikenne loppui 1970-luvulla, nykyään radalla tavaraliikennettä.
Museojunat pysähtyvät yleensä Orimattilassa, Myrskylässä ja Loviisassa.
> Wikipedia – Loviisan-Vesijärven rautatie
> Wikipedia – Lahti-Loviisa-rata